Hyppää sisältöön

Rintasyöpään sairastuneen läheisille

Sairastuneen itsensä lisäksi syöpä vaikuttaa voimakkaasti erityisesti puolisoon ja lapsiin. Vakava sairastuminen järkyttää perheen rooleja ja totuttuja kuvioita. Jos kotityöt ja muut talouden vastuut on ennen jaettu tasaisesti, yhtäkkiä toinen saattaa joutua huolehtimaan arjen pyörityksestä lähes yksin.

Moni sairastuneista pelkää kertoa lapselle tai omille vanhemmille rintasyövästä ja koittaa suojella puolisoa sekä ystäviä. Avoimuus ja vaikeidenkin asioiden jakaminen tuovat kuitenkin lapsille tiettyä turvallisuuden tunnetta sekä lujittavat perheen sisäisiä ja ystävyyssuhteita.

Syöpähoitojen ja perhe-elämän yhdistäminen voi välillä käydä yli voimien. Silloin on helpottavaa, jos ystävä tai sukulainen tarjoaa apuaan esimerkiksi lasten hoitoon. Sairastuneen läheisten on kuitenkin tärkeä huolehtia myös omasta jaksamisesta.

Rintasyöpään sairastunut voi saada hoitojen yhteydessä lähetteen psykososiaalisen yksikön palveluiden pariin. Puoliso ja lapset voivat tulla mukaan tapaamiseen. Puoliso voi myös tulla vastaanotolle yksin keskustelemaan tunteistaan ja omasta jaksamisestaan.

Läheiset voivat saada apua ja tietoa rintasyövästä alueellisten syöpäyhdistysten toimistoista ja neuvonta-asemilta sekä valtakunnallisten potilasjärjestöjen kautta. Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelun hoitajat antavat puhelimessa tietoa ja tukea myös syöpäpotilaiden läheisille. Apua ja neuvoja voi lisäksi hakea oman paikkakunnan perheneuvolasta tai mielenterveystoimistosta.

Hyödyllisiä linkkejä:

https://www.kaikkisyovasta.fi/
https://www.syopapotilaat.fi/

Miten läheinen voi tukea rintasyöpään sairastunutta?

  • Vakava sairastuminen vaikuttaa aina sairastuneen itsensä lisäksi myös ihmisiin hänen ympärillään. Jokainen läheinen kokee ja reagoi tilanteeseen eri tavalla.
  • On tavallista, että syöpää sairastavan kohtaaminen tuntuu vaikealta, erityisesti jos lähipiirissä ei ole aiemmin ollut syöpää.
  • Sairastuneen läheisten on hyvä myös itse ottaa selvää asioista ja kysyä rohkeasti, jos jokin mietityttää.
  • Läheisten tuki on sairastuneelle tärkeää. Usein jo pelkkä läsnäolo ja kuuntelu riittää.

Perustietoa rintasyövästä

  • Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Joka kahdeksas nainen sairastuu rintasyöpään jossakin elämänsä vaiheessa.
  • Hoito valitaan yksilöllisesti rintasyöpätyypin mukaan.

Rintasyöpään sairastuneiden määrä on noin kaksinkertaistunut 1980-luvulta, mutta hyvä uutinen on, että kuolleisuus rintasyöpään on pienentynyt samana ajanjaksona.

Syövän syntymiseen ja kehittymiseen ei ole yhtä selvää syytä, vaan se on monen muuttujan ja sattuman summa. Kasvainten syntyyn vaikuttavat ainakin perimä, hormonaaliset tekijät, ravinto ja ympäristötekijät.

Rintasyövän toteamiseen käytettäviä menetelmiä ovat mammografia, ultraäänitutkimus ja neulabiopsia eli neulanäyte. Noin kolmasosa rintasyövistä löytyy täysin oireettomina seulontamammografiassa.

Rintasyöpä jaetaan kahteen päätyyppiin, tiehyt- ja rauhasperäiseen, sen perusteella, mistä rinnan osasta syöpäsolut ovat peräisin. Lisäksi rintasyöpä luokitellaan hormonireseptoreiden esiintyvyyden ja HER2-monistuman mukaan. Varhaisvaiheen, paikallinen rintasyöpä tarkoittaa, että kasvain ei ole levinnyt rinnan tai kainalon ulkopuolella. Kun syöpäkasvain on lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön, puhutaan levinneestä rintasyövästä.

Rintasyövän ennusteeseen vaikuttaa rintasyövän alatyyppi sekä taudin levinneisyys. Suomessa lähes 90 % rintasyöpään sairastuneista on kuitenkin elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Rintasyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti kasvaimen ominaisuuksien ja syövän levinneisyyden perusteella. Sekä paikallista että levinnyttä rintasyöpää voidaan hoitaa. Levinnyttä rintasyöpää ei kuitenkaan pystytä parantamaan.

Rintasyövän hoito on Suomessa sekä eurooppalaisittain että maailmanlaajuisesti huippuluokkaa.

Hoitajan vinkit läheisille

”Asiallinen tieto auttaa potilaan läheisiä kohtaamaan todellisen tilanteen ja välttymään turhilta peloilta.”

”Lähde mukaan lääkärikäynnille, sillä potilas ei välttämättä pysty sisäistämään kaikkea omaan tilanteeseen ja hoitoihin liittyvää tietoa. Voit myös tehdä muistiinpanoja ja esittää lääkärille kysymyksiä epäselvistä asioista.”

”Kannattaa muistaa, että syöpään sairastunut läheinen on ihan sama ihminen kuin ennen sairautta.”

”Jos et tiedä, miten toimia, kysy, mitä voisit tehdä.”

Asiantuntija: Tiia Ollikainen, syöpähoitaja, HYKS Syöpäkeskus

Hae