Syöpäsairaus vaikuttaa voimakkaasti erityisesti potilaan puolisoon ja lapsiin. Vakava sairastuminen järkyttää perheen rooleja ja totuttuja kuvioita. Jos ennen kotityöt ja muut talouden vastuut on jaettu tasaisesti, yhtäkkiä toinen saattaa joutua huolehtimaan arjen pyörityksestä lähes yksin.

Moni potilas pelkää kertoa lapselle tai omille vanhemmille rintasyövästä ja koittaa suojella puolisoa sekä ystäviä. Avoimuus ja vaikeidenkin asioiden jakaminen tuovat kuitenkin lapsillekin tiettyä turvallisuutta sekä lujittavat perheen sisäisiä- ja ystävyyssuhteita. Lue lisää täältä.

Syöpähoitojen ja perhe-elämän yhdistäminen voi välillä käydä yli voimien. Silloin on helpottavaa, jos ystävä tai sukulainen tarjoaa apuaan esimerkiksi lasten hoitoon. Sairastuneen läheisten on kuitenkin tärkeä huolehtia myös omasta jaksamisesta.

Potilas voi saada hoitojen yhteydessä lähetteen psykososiaalisen yksikön palveluiden pariin. Puoliso ja lapset voivat tulla mukaan tapaamiseen. Puoliso voi myös tulla vastaanotolle yksin keskustelemaan tunteistaan ja omasta jaksamisestaan.

Läheiset voivat saada apua ja tietoa syövästä alueellisten syöpäyhdistysten toimistoista ja neuvonta-asemilla sekä valtakunnallisten potilasjärjestöjen kautta. Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelun hoitajat antavat puhelimessa tietoa ja tukea myös syöpäpotilaiden läheisille. Apua ja neuvoja voi lisäksi hakea oman paikkakunnan perheneuvolasta tai mielenterveystoimistosta.

Hyödyllisiä linkkejä:
https://www.kaikkisyovasta.fi/neuvontapalvelut/
https://www.syopapotilaat.fi/opas/opas-syopapotilaan-laheiselle/
https://www.syopapotilaat.fi/opas/nuoren-perheen-selviytymisopas/

Perustietoa rintasyövästä

  • Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Joka kahdeksas nainen sairastuu rintasyöpään jossakin elämänsä vaiheessa.
  • Hoito valitaan yksilöllisesti rintasyöpätyypin mukaan.

Rintasyöpään sairastuneiden määrä on noin kaksinkertaistunut 1980-luvulta, mutta hyvä uutinen on, että kuolleisuus rintasyöpään on laskenut samana janjaksona.¹

Syövän syntymiseen ja kehittymiseen ei ole yhtä selvää syytä, vaan se on monen muuttujan ja sattuman summa. Kasvainten syntyyn vaikuttavat ainakin perimä, hormonaaliset tekijät, ravinto ja ympäristö.

Rintasyövän toteamiseen käytettäviä menetelmiä ovat mammografia, ultraäänitutkimus ja neulabiopsia eli neulanäyte. Suuri osa rintasyövistä löytyy täysin oireettomina seulontamammografiassa.

Rintasyöpä jaetaan kahteen päätyyppiin sen perusteella, mistä rinnan osasta syöpäsolut ovat peräisin. Lisäksi rintasyöpä luokitellaan hormonireseptoreiden esiintyvyyden ja HER2-proteiinipitoisuuden mukaan.

Hoito valitaan yksilöllisesti rintasyöpätyypin mukaan. Jokaisen levinneisyysluokan rintasyöpää voidaan hoitaa. Tavallisimmat hoitovaihtoehdot ovat leikkaus, sädehoito, solunsalpaajahoidot, hormonaaliset hoidot sekä biologiset hoidot. Varhaisen vaiheen rintasyöpää sairastavilla alkaa leikkauksen ja
liitännäishoitojen jälkeen yleisimmin viisi vuotta kestävä seurantavaihe.

Rintasyövän hoito on Suomessa sekä eurooppalaisittain että maailmanlaajuisesti huippuluokkaa.

Lisää tietoa rintasyövän yleisyydestä, synnystä ja oireista löytyy täältä
Lisää tietoa rintasyövän hoidosta löytyy täältä
Lisää tietoa rintasyövän ennusteesta ja seurannasta löytyy täältä

Viitteet

Hoitajan vinkit läheisille

Asiallinen tieto auttaa potilaan läheisiä kohtaamaan todellisen tilanteen ja välttymään turhilta
peloilta.

Lähde mukaan lääkärikäynnille, sillä potilas ei välttämättä pysty sisäistämään kaikkea omaan
tilanteeseen ja hoitoihin liittyvää tietoa. Voit myös tehdä muistiinpanoja ja esittää lääkärille
kysymyksiä epäselvistä asioista.

Kannattaa muistaa, että syöpään sairastunut läheinen on ihan sama ihminen kuin ennen
sairautta.

Jos et tiedä, miten toimia, kysy, mitä voisit tehdä.

 

Asiantuntija: Tiia Ollikainen, syöpähoitaja, HYKS Syöpäkeskus