Rintasyövän hoidosta vastaa yleensä syöpäsairauksien hoitoon perehtynyt moniammatillinen tiimi, johon kuuluu onkologi eli syöpätautien erikoislääkäri, radiologi eli röntgenlääkäri, patologi sekä kirurgi ja/tai plastiikkakirurgi. Lääkäreiden lisäksi hoitotiimiin kuuluu myös joukko erikoissairaanhoitajia ja muuta sairaalahenkilökuntaa. Tukena ovat tarvittaessa myös fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti, kunto-ohjaaja, sosiaalityöntekijä sekä psykososiaalisen tuen asiantuntijat.
Rintasyöpädiagnoosin varmistuttua moniammatillinen hoitotiimi perehtyy sairastuneen tilanteeseen ja laatii yksilöllisen rintasyövän hoitosuunnitelman. Rintasyöpää sairastavan toiveet ja ajatukset pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Siksi onkin tärkeää keskustella omista ajatuksista, mieltä askarruttavista asioista ja hoitoon liittyvistä toiveista lääkärin ja hoitajan kanssa.
Kirurgi suunnittelee ja suorittaa mahdollisen rintasyöpäleikkauksen. Leikkauksen jälkeen hän kertoo löydöksistä ja lopullisesta diagnoosista. Patologi tutkii leikkauksessa otetut kudos- ja solunäytteet. Patologin tutkimusten sekä radiologin kuvantamistulosten perusteella määritetään kasvaimen koko, solutyyppi ja levinneisyysaste. Leikkauksen jälkeen saapuu kutsu onkologin eli syöpätautien erikoislääkärin vastaanotolle, jossa keskustellaan eri hoitovaihtoehdoista. Onkologi laatii yhdessä kirurgin ja muiden erikoislääkäreiden kanssa yksilöllisen suunnitelman rintasyövän liitännäishoidoista. Joskus paikallisen rintasyövän hoito voidaan aloittaa leikkausta edeltävällä säde- tai lääkehoidolla eli neoadjuvanttihoidolla. Tällöin kutsu onkologin vastaanotolle saapuu jo ennen leikkausta.
Suomessa on viisi yliopistosairaalaa, jotka sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa, sekä näiden lisäksi 16 keskussairaalaa. Rintasyöpään sairastuneella on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikka yhdessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Lisäksi Suomessa toimii yksityisiä sairaaloita.
Rintasyöpä voi herättää paljon kysymyksiä, joista osa saattaa hämmentää mieltä ja osa unohtua kaiken muun keskellä. Ensimmäiset käynnit lääkärin vastaanotolla saattavat myös jännittää, kun lääkärillä on paljon kerrottavaa sairaudesta ja hoitomenetelmistä. Seuraavat vinkit voivat auttaa valmistautumista lääkärin vastaanotolle:
Toisen ihmisen mukanaolo saattaa helpottaa vastaanottokäyntiä, sillä neljä korvaa kuulee asiat paremmin kuin kaksi. Läheinen voi myös tehdä muistiinpanoja ja esittää lääkärille tarkentavia kysymyksiä epäselvistä asioista. Hänen kanssaan on myös hyvä kerrata lääkärin antamia tietoja. Läheinen on tervetullut useimmille lääkärin vastaanotto- ja hoitokerroille.
Lääkärin vastaanotolla on hyvä keskittyä kertomaan sairaudestasi kaikki oleellinen. Se on tilaisuus kysyä mieltäsi askarruttavia kysymyksiä esimerkiksi sairauden oireisiin tai hoitojen mahdollisiin haittavaikutuksiin liittyen. Valmistaudu kertomaan lääkärille myös, mikäli sinulla on muita sairauksia tai lääkityksiä tai jos käytät esimerkiksi rohdosvalmisteita.
Hoitojen aikana mieleen tulee varmasti lukuisia kysymyksiä, eivätkä ne kaikki välttämättä muistu mieleen lääkärin vastaanotolla. Kysymykset voi kirjata paperille ja muistilapun ottaa mukaan vastaanotolle. Myös läheinen voi kirjata ylös omia havaintojaan ja kertoa niistä lääkärille.
Lääkärille tai hoitajalle kannattaa kertoa avoimesti kaikista mieltä huolestuttavista asioista. Heidän on hyvä tietää terveydentilasi vaihteluista. Hyvä keino tähän on pitää hoitopäiväkirjaa, johon voit kirjata tuntemuksiasi sekä hoitosi ja niiden mahdolliset haittavaikutukset, mikä helpottaa hoitojen etenemisen seuraamista.
Vastaanotolla kannattaa esittää kysymyksiä ja pyytää lääkäriä tai hoitajaa selittämään epäselvät asiat. Ohessa on esimerkkejä kysymyksistä, jotka saattavat mietityttää.