Rintasyövän hoitotiimi

Rintasyövän hoidosta vastaa usein monialainen tiimi, joka koostuu onkologista eli syöpäsairauksien erikoislääkäristä, radiologista eli röntgenlääkäristä, patologista, kirurgista ja/tai plastiikkakirurgista. Lääkäreiden lisäksi hoitotiimiin kuuluu myös joukko päteviä erikoissairaanhoitajia ja muuta sairaalahenkilökuntaa. Potilaan tukena ovat tarvittaessa myös fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti sekä psyykkistä ja sosiaalista tukea antavat asiantuntijat.
Potilaan toiveet ja ajatukset otetaan usein huomioon hoitopäätöksiä tehtäessä. Siksi onkin tärkeää miettiä hoitoja läheisten kanssa ja keskustella omista ajatuksista ja toiveista lääkärin kanssa.

Kirurgi suunnittelee ja suorittaa mahdollisen leikkauksen. Leikkauksen jälkeen hän kertoo löydöksistä ja lopullisesta diagnoosista. Patologi tutkii leikkauksessa otetut kudos- ja solunäytteet. Yhdessä patologin tutkimusten sekä radiologin kuvantamistulosten jälkeen määritetään millimetrin tarkkuudella kasvaimen koko, solutyyppi ja levinneisyysaste.

Onkologi keskustelee hoidoista potilaan kanssa sekä laatii yhdessä kirurgin ja muiden erityisosaajien kanssa potilaalle yksilöllisen rintasyövän hoitosuunnitelman.

Suomessa on viisi yliopistosairaalaa, jotka sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa, sekä näiden lisäksi 16 keskussairaalaa. Potilas voi nykyään itse valita sairaanhoitopiirin, jossa häntä hoidetaan.

Valmistautuminen lääkärin vastaanotolle

Rintasyöpä voi herättää paljon kysymyksiä, joista osa saattaa hämmentää mieltä ja osa unohtua kaiken muun keskellä. Ensimmäiset käynnit lääkärin vastaanotolla saattavat myös jännittää, kun lääkärillä on paljon kerrottavaa sairauden laadusta ja hoitomenetelmistä. Seuraavat vinkit voivat auttaa valmistautumista lääkärin vastaanotolle:

kuvateksti
  1. Läheinen mukaan vastaanotolle
    Toisen ihmisen mukanaolo saattaa helpottaa vastaanottokäyntiä, sillä neljä korvaa kuulee asiat paremmin kuin kaksi. Läheinen voi myös tehdä muistiinpanoja ja esittää lääkärille tarkentavia kysymyksiä epäselvistä asioista. Hänen kanssaan on myös hyvä kerrata lääkärin antamia tietoja. Läheinen on tervetullut useimmille lääkärin vastaanotto- ja hoitokerroille.
  2. Tiedon jakaminen lääkärille
    Lääkärin vastaanotolla on hyvä keskittyä kertomaan sekä myös kysymään sairaudesta kaikki olennainen, kuten sairauden oireet ja hoitojen mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset. Valmistaudu kertomaan lääkärille myös, mikäli sinulla on muita sairauksia ja niihin mahdollisia lääkityksiä, sillä ne saattavat vaikuttaa hoidon valintaan.
  3. Muistilappu mukaan
    Hoitoprosessin varrella mieleen tulee varmasti lukuisia kysymyksiä, eivätkä ne kaikki välttämättä muistu mieleen lääkärin vastaanotolla. Kysymykset voi kirjata paperille ja ottaa muistilappu mukaan vastaanotolle. Myös läheinen voi kirjata ylös omia havaintojaan ja kertoa niistä lääkärille.
  4. Hoitopäiväkirjan pitäminen
    Lääkärille tai hoitajalle kannattaa kertoa avoimesti kaikista mieltä huolestuttavista asioista. Heidän on hyvä tietää terveydentilan vaihteluista. Hyvä keino tähän on pitää hoitopäiväkirjaa, johon voi kirjata tuntemukset, hoidot ja niiden mahdolliset haittavaikutukset, mikä helpottaa hoitojen etenemisen seuraamista.
  5. Kysyminen
    Vastaanotolla kannattaa esittää kysymyksiä ja pyytää lääkäriä selittämään kaikki epäselvät asiat. Lääkäriltä ja hoitajilta kannattaa kysyä kaikista mieltä askarruttavista asioista.
    Kysymysesimerkkejä:

    • Mikä on syövän levinneisyysaste?
    • Missä kohdin rintaa kasvain sijaitsee?
    • Onko syöpä levinnyt kehon muihin osiin? Jos on, niin minne?
    • Mikä on syövän hormoni- tai HER2-status?
    • Miten syöpää voidaan hoitaa?
    • Voidaanko syöpä leikata?
    • Milloin hoidot aloitetaan? Kuinka usein ja missä hoitoa annetaan?
    • Miten ja milloin nähdään toimivatko hoidot?
    • Mitä mahdollisia haittavaikutuksia hoidoista aiheutuu?
    • Mitä seuraavaksi tapahtuu?
    • Mistä saa lisätietoa?
    • Mistä saa vertaistukea itselle ja läheisille?